keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Hyvä olla





Näen auringon hiljalleen mailleen laskevan
Näen tuhansien tähtien taivaalla tuikkivan

Kuulen jostain kaukaa pöllön huhuilevan, ehkä sielunkumppaniaan etsivän
Kuulen tuulen hiljaa humisevan, melkein kuin kuiskivan

Tunnen rauhaa
Tunnen turvaa
Tunnen vahvuutta jättää eilispäivän murheet taakseni
Tunnen rohkeutta kohdata päivän huomisen

Ja niin päivä vaihtuu jo uuteen, jälleen aamu sarastaa 
Ja tässä hetkessä minulla on niin hyvä olla.

- Sini

perjantai 19. helmikuuta 2016

Vastauspostaus osa 2



(Koska kysymyksiä tuli lopulta niin paljon, on myöhemmin tulossa vielä kolmaskin osa vastauksia. Tässä siis toinen osa.)

Moniko sun sisaruksista on naimisissa, kihloissa tai seurustelee? Luettele ? :)

V:  Yks veli on naimisissa, mutta tällä hetkellä kukaan muu sisaruksista ei oo kihloissa saatika sitte seurustele. :)


Tärkein ihminen? 

V: Ääh, niin vaikee sanoo pelkästään yhtä tyyppiä! Niin moni ihminen on mulle aivan korvaamattoman tärkeä. Sisarukset, iskä ja äiti, muut sukulaiset, ystävät. Jokainen on omalla tavallaan tärkeä. Jonku tyypin kans on kiva jutella koulujutuista ja harrastaa yhessä jotain, toisen kans taas on huippua jutella omista asioista. Mullaki on monia kavereita ja ystäviä, jotka on tosi eri tyyppisiä ja joiden kans teen tosi erilaisia juttuja, mut silti jokainen niistä on mulle tosi tärkiä. En yhtään tykkää luokitella siis mun elämässä olevia ihmisiä tärkeysjärjestykseen, koska jokaisella on se oma paikkansa mun elämässä ja jokainen on tärkeä. :)


Mikä oli sun lapsuuden haaveammatti?

V: Kotiäiti, haha. Niin mun päivyrissä luki, ku jokusen aikaa sitte sitä selasin. :-D Pikku-Sini tais ihailla niin kovasti ahkeraa äitiänsä, että halus ite samanlaiseksi! Taisimpa mää lisäks haaveilla poliisin ja opettajanki ammatista.

Missä näät ittes 10 vuojen päästä?

V: Öhööm.. Toivon ainaki, että sillon oisin valmistunu ammattiin (ehkä opettajaksi, ehkä joksiki muuksi), mulla ois perhe ja asuttas omakotitalossa, jossain. Jossain kivassa paikassa. Heh. Toivon, että oisin saanu kirjotettua oman kirjan ja muutenki muistanu jatkaa tätä kirjotusharrastusta. Nää nyt oli enemmänki tämmösiä toiveita mun elämäntilanteeksi kymmenen vuoden päästä, koska elämä on niin yllätyksellistä, että en uskalla ees arvailla, missä tuun oikeesti olemaan sitte 10 vuoden päästä. Aika näyttää!


Mitä pelkäät?

V: Pelkään ahtaita paikkoja. Pelkään olla yksin pimeellä, en niinkään omassa pihassa tai muussa turvallisessa paikassa, mut jos on pienintäkään vaaraa että jotain tapahtuis niin pelkään kyllä. Pelkään muutenki liikkua yksin esim jossain kaupungilla, varsinki jos on vähäkään pimiä. Pelkään humalassa tai muuten vaan sekavassa tilassa olevia tyyppejä. Pelkään läheisten menettämistä ja heidän terveytensä romahtamista. Pelkään yksin jäämistä ja esiintymistä. Pelkään karhuja (se on hassua, koska en oo koskaan nähny niitä muutaku eläinpuistoissa!) paljon. Pelkään myös vieraiden kielien puhumista, koska meen vaan aina ihan lukkoon jos pitäs puhua ja kaikkia sanat katoaa päästä! :'D

Mikä tekee sut onnelliseks?

V: Muut ihmiset. Se, ku mulla on niin paljo upeita ihmisiä mun elämässä. Muilta ihmisiltä saamat hymyt tekee mut onnelliseks, samoin semmonen, ku joku tyyppi sanoo jotain ihanaa musta/mulle. Kirjottaminen tekee mut onnelliseks. Kauniit paikat, erityisesti luonnossa, tekee mut onnelliseks. Ja kaikki semmoset hetket, ku tulee vaan semmonen fiilis, että kaikki on niiiin hyvin. Se, ku saa elää niin vapaasti ja muutenki hyvissä oloissa tekee mut onnelliseks. Mut tekee onnelliseks myös se, ku mun läheiset on onnellisia. Ku muilla on hyvä olla niin munki on helppo hymyillä ja tuntea onnellisuutta.


Mitä/Ketä kaipaat/tarvisit eniten tällähetkellä?

V: Mummua kaipaan kovasti. Myös kaukana asuvia ystäviä ja sukulaisia kaipaan ja tahtoisin niin nähä heitä! Kesäiltoja ja niiden vapautta mää kans ikävöin. Tarvisin just nyt kunnon yöunet, koska oon niiiiiin rättiväsyny tän päivän jäliltä! Olin siis koululla aamukaheksasta iltakaheksaan, koska vanhojen tanssit, joten ku on kokopäivän kävelly korkokengillä ja muutenki ollu menossa niin se kyllä muuten tuntuu koko kropassa! :-D mutta en valita, oli sairaan hauskaa!


Mitä ihan uutta harrastusta voisit kokeilla?

V: Hmm.. no vaikkapa sitä pianon soittamista. :-D okeiokei, ei se kyllä ihan uus juttu oo, mutta en oo kuitenkaan sitä koskaan jänis istui maassa- laulua enempää soittanu, joten ehkä se hyväksytään tähän. Tosi hyödyllinen taito ihan vaikka opettajan ammattiaki ajatellen ja muutenki se ois niin siistiä. Ehkä mun pitää alkaa harjottelemaan tässä joku päivä..


Onko sulla ollu joku tärkee unilelu tai muu, josta et ois malttanu luopua koskaan?

V: Oli mulla semmonen kummisetältä saama ihana nalle, jota mää aina öisin pidin kainalossa ja muutenki leikein sillä tosi paljon. Musta se on niin söpöä, ko pikkusilla on unileluja ja muutenki semmosia niille tosi tärkeitä leluja, joista huolehtii niin hyvin! :-D Mun pikkuveljellä on ihan pienestä asti ollu monia tärkeitä unileluja ja niitä se on aina kantanu sänkyyn niin monta, että hyväku on oikeesti edes ite sinne senjälkeen mahtunu! Hellyttävää.

Mikä on sun ihan eka muisto lapsuudesta?

V: Hmm.. Mulle ei tuu kyllä nyt mieleen just sitä ekaa muistoa, mutta tässä pari muistoa ihan sieltä mun varhaislapsuudesta:  Sillonko olin pieni, mulla oli tapana mennä sisarusten kans iskän luokse sohvalle ja laitetiin viltti meiän päälle, iskä siis piteli sitä silleen ylhäällä. Leikittiin, että ollaan teltassa. Niin, ja me yritettiin aina sisarusten kans vetää iskä sohvalta lattialle, se oli niin hauskaa, haha. Oltiin kaikki ihan pikkusia ja sielä me roikuttiin iskän jaloissa ja käsissä ja yritettiin pikku kätösin saada iskää pois siitä sohvalta :-D Muistan kans sen, ku meille tuli ekaa kertaa oma koira, olin sillon joku alta eskari-ikänen. Pelkäsin ensin ihan hirveesti sitä pienen pientä koiranpentua ja kyyneleet vaan virtas ku menin muitten kannustamana lopulta sen pikkusen luo. Ja voi minkä ihanan vastaanoton sain: tää lutunen koira rupes nuolemaan mun kasvoilta niitä kyyneleitä pois ja oli niin kiltti, että eipä sen jälkeen enää pelottanu! Voi mitä kultasia muistoja. <3 

Jos saisit liikkua ajassa, hyppäisitkö eteen- vai taaksepäin?

V: Joissaki asioissa haluaisin hypätä ajassa taaksepäin, joissaki toisissa taas eteenpäin. Mutta oikeestaan tää on ihan hyvä ku sitä aikaa ei saa siirrettyä eteenpäin eikä taaksepäin. Jos sais, niin eihän sitä pääsis elämässä eteenpäin ollenkaan ku palais koko ajan vaan vanhaan tai vastaavasti saattais hypätä vahingossa joidenki ihanien asioiden yli vaan siks koska haluaa kiirehtiä johonki tiettyyn elämäntilanteeseen mahollisimman nopiaa. Ja ku miettii, niin enhän mää ees ois tämmönen tyyppi ku just nyt oon, jos pyyhkisin osan mun kokemuksista tai muistoista pois. Ihan kaikki jutut, niin ne hyvät ku huonotki, on tehny musta tämmösen ko oon, joten vaikka saisin liikkua ajassa eteenpäin tai taaksepäin, jäisin tähän aikaan ja eläisin vaan elämää eteenpäin päivä kerrallaan. Koska just se tekee musta tän Sinin. Toki ois aika siistiä hypätä vaikka päiväksi johonki menneeseen, mutta kuitenki ko järkevästi aattelee niin parempi näin ku ei pysty liikkuun ajassa eteen eikä taaksepäin.  

Teetkö aina kaikki läksyt, myös lukuläksyt?

V: Teen yleensä kaikki läksyt, lukuläksytki. Yläasteella tosin en lukenu aina lukuläksyjä, mutta nykyään pyrin lähes kaikissa aineissa lukeen, koska se auttaa paljo kokeeseen valmistautumistaki sitte. Ei tarvi ennen koetta alkaa ekaa kertaa kirjaa lukeen, ku on periaatteessa kerran sen jo lukenu lukuläksyjen muodossa. :)


Mitä aineita aijot kirjottaa? 

V: Nyt kakkosen keväällä kirjotan maantiedon ja kolmosella sitte kirjotan terveystiedon, psykologian, pitkän englannin, lyhyen matikan ja äidinkielen. 

Lempikirjailija?


V: Stephenie Meyer (mm. Twilight-kirjasarjan kirjottaja), Tuija Lehtinen (mm. Laura-kirjasarja), Estelle Maskame (mm. DIMILY-trilogian kirjottaja), ja Danielle Steel (mm. Siskokset, Uusi aamu ja Myrkylliset poikamiehet) on ainaki mun lemppareita. Oon lukenu mun elämäni aikana niiin paljo hyviä kirjoja, että on kyllä ihan hirveesti muitaki mun mielestä huippuja kirjailijoita, mutta tuossa pari hyvää. :)


Mikä ammatti sua kiinnostais eniten?


V: Opettajan tai psykologin ammatti. Tai ylipäätään joku ammatti, missä saan olla tekemisissä lasten kanssa tai auttaa ihmisiä. Mutta silti oon aika hukassa sen kans, mihin haluan lukion jälkeen suuntautua. :'D Klunks.


Sun 2 hyvää ja 2 huonoa puolta?

V: Eka hyvä puoli on se, että mää oon empaattinen. Mää välitän siitä miltä toisista tuntuu ja yritän oikeesti auttaa mun elämässä olevia ihmisiä parhaani mukaan. Haluan elää muiden ihmisten mukana niitten kaikenlaiset tunteet, niin ilot ku surutki ja olla tukena kaikessa. Toinen hyvä puoli on positiivisuus. Yritän ettiä asioista aina edes jotain hyvää, ja en haluais koskaan antaa periksi vaikka asiat vastustaski. Pyrin aina luottamaan siihen, että vaikka joskus tuntus että kaikki menee niin huonosti, niin asiat kyllä järjestyy ajallaan. Nauran paljo ja yritän ottaa ilon irti niistä pienimmistäki jutuista.

Ja sitte niihin huonoihin puoliin. Eka huono puoli on se, että usein ylianalysoin -ja tulkihen asioita liikaa. Saatan pahottaa mieleni jostain asiasta, mitä ei oo oikeesti pahalla tarkotettu. Saatan myös esimerkiks olettaa, että tuo nyt ei pidä musta, koska se teki sitä ja tätä, vaikka asia ei oikeesti ois ollenkaan niin. Ei pitäs vetää omia johtopäätöksiä aivan niin herkästi.. Toinen huono puoli on se, että oon älyttömän stressi- ja jännitysherkkä tyyppi. Stressaan ja jännitän aivan pieniäki asioita, joille voi usein jälkikäteen nauraen todeta että turhaapa jännitit ja stressasit ! Muttaku semmonen mää vaan oon! :'D Onneks on olemassa keinoja joilla jännitystä ja stressiä voi hallita, mut onhan tommonen välillä tosiki raivostuttavaa ku ihan turhaan jännittää ja stressaa niin paljon. :-D


Tykkäätkö shoppailusta enemmän paikan päällä vai netissä?

V: Itseasiassa en oo tilannu netistä varmaan moneen vuoteen mitään, joten paikan päällä shoppailusta pidän siis enemmän! :-D Joskus pienempänä tilattiin nettikaupoista sillon tällön vaatteita äidin kanssa yhessä ja nykyäänki saatan joskus, kylläki tosi harvoin, selailla joidenki nettikauppojen sivuja, mutta en oo kuitenkaan mitään tilannu ku ihanihan pari kertaa ja kauan sitte. Muutenki shoppailen kyllä melko vähän, mutta sillonko satun shoppailemaan, niin shoppailen paikan päällä kaupoissa.

Ootko koskaan kuvitellut tulevaisuutta et millaisen 
häämekon esim haluaisit?

V: Oon mää joskus katellu jotain häämekkokuvia ja miettiny, että "oispa tuo mekko niin upea mun häämekoksi" ja niin edelleen, mutta en varsinaisesti oo kuvitellu just sitä unelmien häämekkoa. Hehee, jospa eka se mies löytyis tähän vierelle, niin sitte uskaltas haaveilla enemmän omasta häämekosta! Vaikka tokihan haaveilla saa aina, mutta en vaan jostaki syystä oo noita häämekkoja juurikaan koskaan katellu.. :-D

Minkalainen on sun aamurutiini, ku meet kouluun?

V: Jos on kasiaamu, herään 7:00 ja laitan "kotivaatteet" päälle, käyn syömässä aamupalan, ja sit meen vähä kaunistautumaan (peseen hampaat, harjaan hiukset, laittaan kouluvaatteet päälle..) ja noin varttiavaille kasi lähen käveleen/pyöräileen kouluun. :-D Jos on ysiaamu niin herään tuntia myöhemmin, mutta muuten teen samat jutut. Niin, ja jos sattuu oleen koeviikko tai sanakoe esimerkiks tulossa sinä päivänä, niin aamulla luen vielä siihen aamupalan yhteydessä tai sen jälkeen. 

Mitä hiustenhoitotuotteita käytät säännöllisesti?

V: Hehee, shampoota ja hoitoainetta.. :-D Ja jos joskus satun (tätä tapahtuu kyllä niiin harvon, etten edes muista millo viimeks oisin kuivannu mun hiuksia tai kihartanu tms.) kuivaamaan mun hiukset suihkun jälkeen niin laitan sitä lämpösuojasuihketta suojaamaan hiuksia. Empä mää oikeestaan muita tuotteita hiuksiin säännöllisesti käytä!

Miten paljo kirjotat novelleja,runoja tms vapaa-ajalla?

V: Riippuu ihan vuodenajasta ja elämäntilanteesta. Esimerkiks kesällä tulee kirjotettua paljon enemmän, koska sillon on loma ja on aikaa niin paljo. Ja inspiraatiotaki riittää! Keskellä viikkoa en kerkiä kirjottaa niin paljo esim novelleja mitä haluisin, mutta se on silti aina yhtä siistiä päästä niitä kirjottelemaan. Edellisestä tarinan kirjottamisesta oli vierähtäny luvattoman paljo aikaa, joten muutama päivä takaperin aloin sitte kirjottamaan uutta tarinaa ja vitsit se oli k-i-v-a-a ! 

Millon alotit bloggaamisen?

V: Noin kolme vuotta sitte. Alotin bloggaamisen yhessä mun kahen kaverin kans, pidettiin sitä blogia ehkä kuukausia ja sit päätin tehä oman blogin. Ja täällä sitä vielä ollaan, ihme kyllä! :-D voi apua, miten pikkunen olin sillon ku alotin.. Tai siis ei se ikävuosina tunnu edes niin pieneltä, mut ku muistelen niitä ekoja postauksia ja sitä muutenki millanen sillon olin niin tuntuu niin hassulta.. :-D Tää blogiki on tässä matkan varrella muuttunu aikamoisen paljo, mutta hengissä säilyny sentään tähän päivään saakka ja toivottavasti tulee säilymään pitkälle tästä eteenpäinki. 


Hyvää viikonloppua kaikille!


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää

Lahjan suurimman saa hän,
joka löytää ystävän.

Sillä kauneinta on elämässä
lämpö kahden ihmisen.
Vaikket tänään ole tässä,
ystävyys jää, ikuinen.




Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloilleen silloin kun siipemme unohtavat miten lennetään. 

Ymmärtäväinen ystävä on kuin aurinko,
jonka säteet lämmittävät ja ulottuvat sydämeen asti.

Ystävät ovat ihmisiä, johoihin ei tarvitse yritää tehdä vaikutusta.

Ystävät ovat ihmisiä, jotka tietävät sinusta kaiken, mutta silti pitävät sinusta.

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää 
ja minun ystäväni on kuin niitynkukka, 
joka saa minut hymyilemään.




Ystävä sinua ymmärtää,
vaikket sanoja aina löydäkään.
Voit hiljaa olla vieressä,
ei vaivaudu siitä ystävä.

Sanoja on vähän,
tuskin ollenkaan.
Ystävyyden kieltä
vaiti kuunnellaan.
Anna-Mari Kaskinen

Ystävyys, se on lämmin leipä tai tuliaispulla,
ovi avattu ystävän tupaan tulla,
se on tarinatunti, kahvihetki,
merenrantaan suunnattu uintiretki.




Sinussa näen kaiken sen
mitä koskaan kaipasin.
Olet täyttymys toiveen hiljaisen,
sinä ystävä läheisin.

Keskellä päivän arkisen
näen ilon ja hyvyyden.
Näen uskollisen sydämen,
näen viisauden syvyyden.

Sinussa näen luottamuksen
pienen ihmisen askeliin.
Lävitse pilvisen harmauden
jaksat uskoa ihmeisiin.

Sinussa näen rohkeuden
yhä katsoa tulevaan.
Tahdon kuiskata hiljaisen kiitoksen,
vaikken sanoja tunnekaan.
Anna-Mari Kaskinen




Ystävyytemme olkoon
kestävä, lämpöinen.
Kantakoon matkalla meitä
hiljainen voima sen.

Ystävyytemme olkoon
iloa tulvillaan.
Tuokoon se kesän ja linnut
harmaaseen maisemaan.

Sillä ei kukaan meistä kanna
tulta itsessään.
Ei kukaan omin voimin
loista hämärään.
Jos liekkiä ei ole,
ei ole kynttilää,
me loistamme kun toinen
meidät sytyttää.
Anna-Mari Kaskinen

Ja jokaisen on omat
tiensä kuljettava,
mutkaiset ja kivisetkin,
ja omat läksyt opittava
vaikeat ja kipeätkin.
Mutta jos on ystävä,
joka ymmärtää
se taakkaa
paljon keventää.





Ystävyyden vainiolla
kulkemassa kaksi.
Kuluu hetki, kuluu toinen
yhä rakkaammaksi
ystäväni silloin käy;
ja ystävyyden taivaalla
ei hattaraakaan näy.
Samaan piiriin mahtuu toki
ystävystä monta,
kolme jopa kymmenen
-ei liene mahdotonta.

Kiitän sinua ystäväni
kaikesta sydämestäni,
sillä tiedän, että olet
aina ollut kanssani
kulkemassa, niin murheen
murtaessa kuin
ilon ja onnen kohdatessa.
Ei sanoja ole tarvittu
ei selityksiä kaivattu
on vain ollut tämä yksi:
ystävyytemme.❤



Ihanaa ystävänpäivää kaikille! ❤


perjantai 5. helmikuuta 2016

Pidä kiinni ystävyydestäsi, tulevaisuuden uskostasi ja unelmistasi.








Älä yritä ymmärtää kaikkea- 
se ei onnistu. Älä vastusta 
tunteitasi- elä ne. Älä pelkää
tarttua asioihin- monen asian
voi tehdä paremmaksi, mutta
älä kuitenkaan ota harteillesi koko
maailmaa. Tulevaisuutta älä
pelkää, vaan elä päivä
kerrallaan. Ei kannata surra
menneitä, on vain muistettava
oppia virheistään.
Yksinäisyydessäkin voi aina
löytää jonkun, joka ymmärtää.
Pidä kiinni ystävyydestäsi, 
tulevaisuuden uskostasi ja unelmistasi.