perjantai 18. elokuuta 2017

Minne elämä kuljettaa


Moikka tyypit! Joskus historialla on tapana toistaa itteänsä ja tällä kertaa semmonen tapaus sattu mun kohalle tuossa noin viikko sitte. Jotkut saattaa muistaa, miten tuskailin tässä  postauksessa mun sairastumista just kun töiden oli tarkotus alkaa. Voi kamala sitä harmituksen ja turhautumisen määrää, sinne meni siis lopulta kokonaan toinen mun kahdesta työviikosta ja lopulta sain siis vaan yhen viikon sitte tuola yläasteella kouluavustajana työskennellä. Noh, sain tästä samaisesta työstä taas näin muutaman kuukauden tauon jälkeen tarjouksen ja alotusajaksi sovittiin 14.8 eli tän viikon maanantai. Vaan eipäs mennyt tälläkään kertaa kaikki aivan putkeen.. Viikko sitten perjantai-iltana mun olo tuli yhtäkkiä kummallisen väsyneeks ja päätäkin särki. Ja yöllähän sitten se kuumekin päätti liittyä seuraan, noin 40 asteen voimin. 

Olo oli lähinnä epäuskonen ja hämmentynyt, mulla kun ei todellakaan usein mitään kamalaa kuumetautia oo vaikka suhteellisen tiheään muuten sairastelenkin esim. flunssien muodossa. Itseasiassa viime kerta tänkaltasessa taudissa oli just tää edellinen epäonninen sairastuminen töiden alkamisen aikaan. Sen jälkeen ei oo kuumetauteja näkyillyt, ei ennen tätä päivää. Siinä vaiheessa pidettiin vielä kaikki peukut pystyssä, josko paranisin maanantaiksi ja kyseessä ois vaan nopeasti ohimenevä tauti. Mutta ehei, viimestään parin päivän päästä alko selkenemään jokaiselle, että taitaa mua oottaa sama kohtalo uudestaan, buuuu.


 Ei siis auttanu ku ilmottaa jälleen tälle samaiselle työnantajalle, että töihin en selviä tälläkään kertaa sovittuna alkamisajankohtana vaan täällä sitä taas sairastetaan. Kahden lääkärireissun, kuuden korkeassa, jatkuvasti lähes 39-40 °C kuumeessa vietetyn (..kärsityn) päivän, viikon sängyssämakoilun, johon sisälty lisäks ihan rehellisesti sanottuna vaan vessakäynnit ja keittiön ruokapöydän luona vierailu, ja lukuisten, epätoivoistenkin, poppakonstien testailujen jälkeen uskallan vihdoin ajatella, että jospa ois kohta tääkin tyttö takas elävien kirjoissa! - Täällä mää edelleenki oon päivän sängyssä makoillu ja olo on suoraansanottuna tänäänkin vielä heikko, mutta ainakin kuume tuntuu olevan vihdoin kukistettu, jippii!! Ihan parasta.

 Voin kertoa, etten tiiä lähes mitään yhtä inhottavaa ku olla noin pitkä aika korkeessa kuumeessa! Olin jatkuvasti kuumehouruissa, mikä heikensi todellisuudentajua tosi paljo, heräilin öisin toistuvasti pelottaviin painajaisiin ja niin yöt kun päivätkin mää vuoroin tärisin kylmästä ja toisena hetkenä taas tuskailin hikisenä hirveetä kuumuutta. Ja se pääkipu, hrrrh, sitä ei voi edes kuvailla! Diagnoosista sen verran, että lääkärissä arveltiin tän olevan joku virusperänen kova kulkutauti, joten mitään antibiootteja tms. en siis saanu. Vähän hämmästytti kun yritettiin miettiä, mistä oon voinu tän taudin itelleni napata, koska kukaan muu meiän perheessä ei oo ollu kipeenä ja olin ennen sairastumista ollu monta päivää ihan vaan kotona. Hmmh, ovela virus! 😅


Niinku voittekin jo varmasti päätellä tähänastisesta tekstistä, tämä tarina toisti samaa kaavaa edellisen kanssa myös työpoissaolojen suhteen; eka työviikko jäi siis nytkin kokonaan välistä, mutta onneks (!!) tällä kertaa onkin kyseessä vähän pidempi työpätkä, niin mua ei niin hirveesti harmita ja turhauta tää tilanne, kun kuitenki tiiän, että monta viikkoa on vielä jälellä kunhan jatkossa vaan pysyisin terveenä, eikä tämmöset pöpöläiset veis mua sängynpohjalle (ihan liian) pitkäksi ajaksi. Tässä välissä täytyy kyllä koputtaa puuta, *kop kop kop. 

Vaikka sillon perjantai-iltana ei tätä tyttöä paljo naurattanu, voi nyt jo tässä vaiheessa melkeen vähän naureskellakin tälle epäonnelle koska onhan tää aikamoisen absurdi tilanne kokea just sama juttu jo toistamiseen läpi, vaikka todennäkösyys sille oli aika häviävän pieni! 😂 Oon kyllä edelleenkin niin tosi hämmentynyt.. Mutta nyt vaan uusin voimin ja energioin kohti alkavaa ekaa työviikkoa ja hei, nyt oikeesti pietään kaikki mulle peukkuja pystyssä, että jatkossa ei tuu mikään tämmönen juttu mun töitä tai muitakaan suunnitelmia häirihtemään! 


Mutta sitte aivan toisiin aiheisiin. Joku kyseli joskus tuolla kommenteissa, oonko lähössä nyt syksyllä opiskelemaan vai mitä meinaan, niin voisin tässä samalla puhua vähän siitä, kun en oo mun tulevaisuudensuunnitelmista ihan hirveesti vielä höpötellykkään. Mulla on siis luvassa opiskeluvapaa vuosi, välivuosi. Syy miks tähän tilanteeseen päädyin, oli se, että ensinnäkään en usko, että mulla ois ollut, eikä kyllä ollutkaan, rahkeita panostaa heti kirjotusten jälkeen opettajakoulun pääsykokeisiin niin kovasti, että sillä oltas kouluun päästy (kävin siis VAKAVA-kokeessa, mutta tiedostin, ettei sillä lukemisella ollut mahollisuuksia päästä jatkoon) ja toisekseen ja oikeestaan ennenkaikkea siks, että tää oli aivan tietoinen ratkasu ja valinta mulle. Välivuosi on se juttu, joka tuntu jo sillon viime keväänä ja paljon sitä aiemminkin, hyvältä ja oikeelta just tähän väliin. Pikkubreikki opiskeluihin koko tähänastisen elämän jatkuvan aherruksen jälkeen. Aikaa miettiä ja pohtia ihan todenteolla mikä mun tuleva ammatti vois olla. Oisko se opettaja niinku oon kauan jo haaveillut vai löytyykö kenties joku muu ammatti, mikä alkaaki tuntua vielä enemmän oikeelta?

 - Välivuosi on mulle myös mahollisuus levätä ja rentoutua, oppia lisää asioita itestäni ja elämästä, panostaa ihmissuhteisiin, kokea ja nähdä, antaa elämän vaan kuljettaa. Mulla ei oo sen suurempia suunnitelmia tälle vuodelle, mutta toisinku joku vois luulla, ajatus siitä ei saakaan mua hermoromahuksen partaalle tai stressin valtaan, vaan se tuntuu itse asiassa just hyvältä ja kivalta. Rakastan sitä ajatusta vapaudesta. Ajatusta siitä, että voisin lähtä oikeestaan ihan minne vaan. Tehä mitä vaan, kaikkia siistiä ja ehkä jotain hyvällä tavalla hulluakin. Kun kuitenkin loppupeleissä se on ihan vaan musta itestä kiinni, mitä kaikkea siistiä tuun kokemaan, koska minä ite oon just se, jonka täytyy ottaa asioissa se ratkaseva askel, se joka tekee päätökset ja joka antaa luvan itelleen hypätä aina vaan uudestaan ja uudestaan sinne jonnekkin tuntemattomaan. Toisaalta sitä saattaa olla ite myös just se este jarruttelemalla liikaa, koska niinku sanoin, kaikki lähtee oikeesti liikkeelle susta ja sun sydämestä. (Toki työtkin rajottaa osaltaan sitä missä ja millon meen ja mitä teen, mutta maybe you know what I mean..) Toivon niin kovasti ja oon myös valmis tekemään sen eteen töitä, että mää en tuu oleen este mun unelmille ja hyvälle vuodelle, haluan olla avain siihen.  

Ne vähät suunnitelmat, mitä mulla tällä hetkellä on tälle just alkaneelle välivuodelle, näyttää siis lähinnä tältä: Syksyllä tehään töitä ja asutaan kotona, jotta saisin vähän varoja kerättyä kasaan tulevaa varten. Ja kaikki sen jälkeinen onki vielä auki,  oikeesti  j ä n n ä ä . Ehkä mää muutan kaverin/kavereiden kanssa jollekkin kivalle paikkakunnalle, ehkä mää lähen moikkailemaan kavereita ympäri Suomea, ehkä mää lähen lappiin vaeltamaan tai mökkeilemään jonnekkin kauniiseen paikkaan, ehkä mää löyän jotain uusia harrastuksia mun elämään.. Toki täytyy myöntää, että välillä mun otsalle kohoaa pienen pieniä hikipisaroita, kun alan tosissani miettimään sitä, että mitään tietä ei mulle enää ookkaan valmiiksi näytetty, vaan se täytyy ite tallata alusta loppuun saakka, mutta silti seison edelleen vahvasti mun sanojen takana ja uskon siihen, että tästä välivuodesta tulee erilaisuudestaan huolimatta, tai just siks, hieno ja kokemusrikas vuosi, jota ihan aiheesta ootan jännityksellä ja hyvillä mielin. 


<3:llä Sini

16 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukee sun kuulumisia! Nauti välivuodesta niin paljon!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihana kommentti! Mää lupaan nauttia!! <3

      Poista
  2. Kivaa, että sääki pääset päivittelemään blogia! Ihme juttu tuo kuumetauti kyllä, mutta onneks sulla on pitempään töitä nyt. :)

    Mulleki välivuosi oli kyllä just oikee ratkasu sillon ja nyt taas on niin kiva päästä taas opiskelemaan. :) Nauti välivuodesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tätä kirjottelua onki ollu oikeesti ikävä!😍 ja niimpä! Huippu kuulla, että välivuosi oli sulle se oikee ratkasu. Uskon et se tulee oleen mulle kans just sitä!😊 Mää nautin tästä vuodesta, paljon tsemppiä sulle opiskeluihin!

      Poista
  3. Kiva blogi! Voisinkin liittyä lukijaksi! :)

    101bigdreams.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanasta kommentista mun blogiin! Itse oonkin ollut sun blogin lukijana jo parin vuoden ajan, tykkään sun kirjoitus- ja blogin tyylistä niin paljon! :) Ikävä juttu tuo sairastuminen, kuumehouruilu on niin inhottavaa :/ Ja hei, mukavaa välivuotta sulle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myös sulle tästä kivasta kommentista! :) Ihana kuulla, että oot jaksanu jo nuin kauan seurailla mun blogia ja tykkäät mun tyylistä kirjottaa ja pitää tätä blogia! Ihan huippu saaha tommosta palautetta. <3 Ja hei kiitoksia paljo+ tsemppiä sulle abivuoteen! :)

      Poista
  5. Niin inhottavan kuulosta tuo sairastelu.. Toivottavasti se taas siitä helpottaa! <3
    Ja välivuosi tulee varmasti ihan oikeeseen aikaan ja tarpeeseen. Nauti siitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä.. :/ Mutta pietään peukkuja, että seuraava tauti oottais saapumistaan k a u a n :-D Mää uskon kans, että tää tuli ihan oikeeseen saumaan ja aion kyllä todellakin nauttia. <3

      Poista
  6. Sä se osaat kirjottaa niin ihanalla tyylillä! Aina löytyy loppupeleissä positiivista, vaikka ärsyttävämpiäkin juttuja sattus niinkun vaikka tuo sairastuminen. Oo ylpee siitä!
    Ja nauti, koe, seikkaile ja elä. Sulle on tulossa varmasti aivan huikee vuosi. <3
    Mullakin on ollut ikävä kirjottamista. Nyt ku hieman alkaa jo helpottamaan kiireet ni oon herätelly blogia eloon uudestaan kun haluan sit aupair-ajasta kirjottaa ylös kuulumisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihana kivasta kommentista! <3 Mää aion nauttia, kokea, seikkailla ja elää, ihan täysillä. Haluan kans uskoa, että tästä vuodesta tulee hyvä! Huippu kuulla, että herättelet blogias taas eloon, tykkään kovasti tästä ajatuksesta :*

      Poista
  7. Kuulostaa nii hyvältä tuo välivuosi:)nauti! Ja kurjaa tollanen sairastuminen taas:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin nautin! :) Ja jep, vieläkin meinaa sama tauti vaivata, inhottavan sinnikäs näköjään :/ mutta toivotaan että jatkossa ei tulis enään usein tämmösiä sairastumisia!

      Poista
  8. Upeat kuvat tässä postauksessa! Tykkään myös tosi paljon sun blogin bannerista! <3 :)

    www.hennam.fi

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!❤