Penkkarit 2017

16.2.2017 oli kyllä ikimuistosin päivä hetkeen, nimittäin tuo päivä piti sisällään meiän abejen penkkarit. Ja voin sanoa, että semmonen päivä tuo 16.2 oli, että kun sitä näin jälkeenpäin ajattelee, niin pistää kyllä hymyilyttämään ja kovasti. Ihana päivä, niin ihana. <3 Mua etukäteen vähä jännitti, että millaset mun fiilikset tuona päivänä on, koska ainakin kaikki minut tuntevat tietää että oon ihan älyttömän herkkä, joten jo ajatuskin vikasta lukion koulupäivästä herätti mussa aikamoisen tunteiden sekamelskan; toisaalta se ajatus tuo niin hirveen hyvän ja helpottuneen fiiliksen mutta samaan aikaan myös tosi haikeen ja semmosen lopullisen olon. Tuona penkkaripäivänä tuosta haikeudesta ei onneksi ollu tietoakaan, vaan fiilikset oli mulla ja kaikilla muillaki niin katossa! Oikeesti en kestä, mua vaan hymyilyttää niin paljon kun mietin sitä vapauden ja onnen tunnetta, jotka kulki koko päivän mukana ja teki mun ympärille semmosen onnenkuplan, mikä vielä nukkumaanmennessäki lämmitti mun sydäntä ja jälleen kerran, sai mut hymyilemään. 

Kaikista parasta tossa päivässä oli se riemu, mitä saatiin nähä lähes jokaisen tyypin, niin pienen ku vähä isommanki, kasvoilla, kun käytiin vierailulla heiän luona. Ne suloiset vanhukset, jotka meille iloisesti heilutteli kättä kun oltiin rekka-ajelulla. Ne pienet eskarilaiset, jotka oli aivan supermielissään siitä, kun saivat edes pari karkkia ja sydämen poskeensa. Voi vitsit. <3 Myös se riemu, jota me ite koettiin kierrellessä kouluja, pitäessä abigaalaa ja ajellessa kylää ympäri, se oli ihan parasta! Ihan tosi siistiä oli myös se yhteishenki ja yhteisöllisyys, mikä meiän abejen kesken oli. Eipä tuu oikeestaan mieleen mitään muuta hetkeä näiden kolmen vuoden aikana, millon oltas oltu yhtä tiivis porukka ja oikeesti kaikki niin mukana jossain jutussa, ku tuona päivänä oltiin. 

Ihana ihana ihana päivä. Ei tässä enää oikeen muuta näköjään osaakkaan sanoa. :-D Niin paljon jäi käteen hyviä muistoja ja iloisia hetkiä, joita on mukava muistella sitten joskus vuosienki päästä. Ja ennen kaikkea jäi semmonen olo, että just tähän päivään oli hyvä lopettaa lukio. (Tai siis lukiossa opiskelu, onhan tässä vielä tentit ja kirjotukset selätettävänä, mutta koulunpenkkejä me ei tulla enään muuten kuluttamaan..) Edelleenkin tuntuu kyllä ihan hullulta, että sinne kouluun ei oikeesti enää tarvi mennä. Että nyt sitä ollaan lukulomalla ja pian jo kirjotuksissa. Ja sitte ylioppilaita. Haha, hui. 

Miten muiden abejen penkkarit meni? Millaset fiilikset teillä on siitä, että pian on lukio kokonaan ohi?