sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Isänpäivän kuulumisia

Huomenta ja hyvää isänpäivää kaikille! Mun aamu käynnisty tänään jo varhain isänpäivän juhlimisen merkeissä, samoilla perinteillä mentiin siis tänäkin vuonna ku joka vuosi aiemminkin: herättiin kaikki muut paitsi iskä oikeen aikasin valmistelemaan kunnon herkkuaamiaista ja kahvitteluhetkeä ja kun kaikki oli valmista niin mentiin herättämään iskää kera onnittelulaulun, lahjojen, kakkukahvien ja sen herkullisen aamupalan. Niin kivaa, kun kaikki sisarukset ympäri Suomea tuli tän viikonlopun ajaksi kotiin, niin ollaan pitkästä aikaa koko perhe taas koossa. 

Ajattelin, että nyt ois mukava tulla taas pitkästä aikaa vähä jakamaan omia kuulumisia teiän kanssa, joten mitäpä mulle siis kuuluu just tällä hetkellä? - Oikeestaan tosi hyvää, ellei lasketa mukaan tätä jälleen kerran päällä olevaa sairasteluputkea. 
Alotin tossa noin kuukausi sitte autokoulun ja pian oonki jo kaikki teoriatunnit suorittanu kun taas ajotunteja on vielä reilummin jäljellä mutta niitäki oon kuitenki jo muutaman käyny ajamassa. Autokoulu oli mulle ennen ite sinne menoa oikeesti semmonen enhaluamennäsinneenkätuuikinäselviämäänsiitäapuaaaaa-juttu, mutta niin vaan oon hengissä selvinny ainaki tähän saakka ja vieläpä ihan kunnialla! :-D Se on niin siisti fiilis, kun ylittää ittensä ja omat pelkonsa tekemällä jotain missä joutuu poistumaan siltä omalta mukavuusalueelta ja kohtaamaan ne päänsisäset mörkönsä ihan silmätysten.


Lukiorintamalla menee hyvin ja niinku aiemminki jo sanoin, on mulla nyt meneillään ihan tosi rento jakso, kiitos ykkös ja kakkosluokan aherruksen ja kurssikertymän, mikä kelpaa kyllä oikeenki hyvin mulle. Toki esimerkiks terveystiedon nettikurssi tuo aivan kiitettävästi tehtävää mutta niitä tehtäviä voin tehä kotonaki, ettei tarvi aina koulunpenkillä istuskella kouluhommia hoidellakseen. Vähän jännittää kun ens perjantaina saadaan vihdoin ne syksyn kirjotusten viralliset tulokset, mutta toisaalta mulla ei oo mitään paineita, koska tiiän, että tein parhaani ja oon jo itessään siihen tyytyväinen.

Abivuosi on lähteny tosi mukavasti liikkeelle (tai no, liikkeelle ja liikkeelle, tuntuu nimittäin, että pianhan jo koko vuosi on suunilleen hujahtanu ohi ..) ja on tuonu monia kivoja juttuja mukanaan. Käytiin esimerkiks tuossa torstaina tutustumassa Oulun yliopistoon, pian on tulossa niin säbä- ku futsalturnaustaki joihin pääsin mukaan, ja no, kavereiden kanssa vietetty aika koulussa on ollu ihan superkivaa. Tää vuosi on siis tuonu jo tähän mennessä monenlaisia kivoja juttuja tullessaan ja uskon, että niitä tulee kyllä jatkossakin ilmaantumaan suunnalta jos toiselta. 


Mutta vielä siihen sairastelukierteeseen palatakseni, tää syksy ja alkutalvi on ollu kyllä siltä osin aika katastrofaalinen. Mulla oli tuossa jokusen aikaa sitte melko pitkään taukoa sairasteluista ja sain olla pitkiäkin aikoja terveenä, mutta kun koulut alko ja syksy saapu niin mun sairasteluputki päätti alottaa taas matkansa.. Nyt tässä ollaanki näiden muutamien kuukausien aikana käyty läpi niin oksennustautia ku lukuisia kovia flunssiaki, viimeisin on tässä edelleenki päällä. Välillä on ollu vähän terveempiäkin jaksoja, tosin sillonkin on ollu inhottava yskä vaivana, mutta kovin kauaa nää terveen jaksot ei kyllä oo tässä viime aikoina valitettavasti kestäny. 

Niin turhauttavaa, koska tää sairastelu vie jo yksinään ihan älyttömästi energiaa niin ku siihen päälle täytyy vielä sovittaa koulunkäynti, autokoulu ja muut pakolliset tai toisaalta ei niin pakolliset jutut, niin voin kertoa, että väsymys on välillä ihan hirmusen suurta. Liikuntaa ei voi harrastaa ollenkaan (tuossa yks päivä hölmönä kävin kyllä liikkumassa flunssasta huolimatta mutta siitäkös se flunssa vasta innostu.. oireet vaan paheni oikeen moninkertaisesti ja olosta tuli entistä kurjempi) ja monesti on täytyny jättää jotain tosi kivoja juttuja väliin ihan vaan sentakia, ettei sen heikon olon takia pysty tekemään oikein muutaku lepäämään.


Mutta nyt vaan täytyy levätä ihan tosissaan, olla liikuntakiellossa, käyä kaikki maholliset ja mahottomatkin poppakonsit läpi ja erityisesti pitää peukkuja, jotta tää mystinen sairastelukierre katkeais vihdoin ja pääsisin eleleen vähän vähemmän väsyttävää ja vähäkipuisempaa elämää sitten. 

Jatkuupa sairastelu sitten tai ei, niin oon kuitenkin ihan innoissaan erityisesti tästä alkavasta viikosta! Mulla on nimittäin synttärit 16.11 eli ensviikon keskiviikkona ja sen myötä on sitte luvassa varmasti jonkinlaista kivaa ohjelmaa ja no, onhan se nyt siistiä täyttää vihdoin 18 vuotta. Lisäks meiän perhe saa uuden, karvasen ja pikkuisen, perheenjäsenen tulevana sunnuntaina. <3 Meiän perheeseen tulee siis pieni jämtlanninpystykorvan pentu ja me kaikki ollaan siitä ihan superinnoissaan! Tää pikkuinen tulee olemaan kyllä enemmänku tervetullut tähän perheeseen. Ootan myös tosi innoissaan noita tulevia turnauksia, joista eka on jo alle kahen viikon päästä, samoinku joulua ja no tietysti sitä lomaaki. Autokoulun suorittaminen mahollisimman pian loppuun, se kuulostaa kans oikeen hyvältä, oispahan sitte yks etappi kohti aikuisuutta saavutettu! :-D


Tämmösiä mietteitä mulla siis tällä kertaa. Elämä rullaa mukavasti eteenpäin ja vaikka pieniä takapakkeja onkin tullut esim. tän sairastelun osalta, oon kuitenki pääosin tosi fiiliksissä tästä tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja noista kaikista kivoista jutuista, joita on lähiaikoina tulossa! Nyt ois vuorostaan mukava kuulla, että mitäpä just sulle kuuluu? :-)

2 kommenttia:

  1. onnistuneita kuvia!! ja tsemppiä!
    ps apua en kestä että teille tulee pieni koiranpentu!! ihanaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! <3 haha ihana sää!! Määkään en kestä, koiranpennut on ehkä maailman söpöimpiä! <3

      Poista

Kiitos kommentista!❤