Sarastus

Heippa! Tänään ajattelin tulla jakamaan teille pitkästä aikaa asukuvia, joita käytiin eilen pikkusiskon kanssa ottamassa. Nuo kuvien hame ja paita on kummatki Jim&Jillistä ja oon aivan rakastunu tohon asuun (niinku taisin jo viime postauksessa hehkuttaa. :-D). Mulla ei oo ikinä aiemmin ollu farkkuhametta, saatika sitte oikeen mitään muitakaan kivoja hameita, mutta voisin luvata, että tästä lähtien niitä tulee kyllä mun kaappiin ilmestymään, ihan varmasti, kunhan vaan löytäsin lisää tämmösiä kivoja hameita jostaki. Saa heitellä vinkkejä, jos on sattunu silmään vaatekauppoja, joissa ois kivannäkösiä hameita. :)

Ihan pakko vielä näin mainita, että olipa kyllä aikamoinen tuo meiän eilinen kuvausreissu, heh. Tuolla ulkona oliki paaaljon paljon kylmepi ku kuviteltiin, jonka lisäks tuuliki oli ihan jäätävä. Mutta mepä uhmattiin sitä kylmyyttä (koska pidän tästä asusta niin kovin niin olihan tää pakko käydä "kuvauttamassa" ennen talven tuloa) ja lähettiin reippaasti ehtimään meille hyvää kuvauspaikkaa, hampaat kalisten ja jo alkumatkasta ajatellen, että onkohan tää nyt kuitenkaan niin järkevä idea. Tokihan mulla siis oli ihan kunnon ulkovaatteet noiden kuvissa olevien vaatteiden päällä matkojen ja kuvaustaukojen aikana, mutta silti, olin niiiiin  j-ä-ä-s-s-ä  koko ajan, että hymynki loihtiminen kasvoille oli välillä työn ja tuskan takana ku kylmyys oli naamanki jo jähmettäny ja suurin osa kuvista näytti siltä, ku mun hiukset ois kovastikki yrittäny lähtä lentoon, sojottaen suoraan sivuille tai ylöspäin. Sormet oli niin jäässä että takinki pukeminen päälle oli varsin haasteellista ja noh, voin sanoa, että kyllähän se fiiliski oli lopulta jo aika epätoivonen ja kärttynen ku ei vaan koko kuvaamisesta meinannu tulla yhtään mitään. Eeeh. Että se siitä mukavasta ja onnistuneesta kuvausreissusta, en kestä. xD Kauhulla ootellessa niitä talven kuvausreissuja, haha. Noh, onneks tälläki kertaa voi sanoa, että loppu hyvin kaikki hyvin: vältyttiin kummatkin jäätymiskuolemalta, selvittiin hengissä takas kotiin ja jokaikinen kuva ei loppujen lopuksi ollukkaan epäonnistunu. Vaikka sillon siinä ite tilanteessa ei ihan hirveesti naurattanu, niin voin sanoa, että nyt jo naurattaa ja makeasti tää koko kuvausreissu, se vaan oli jotenki niin koominen. :-D

Näiden asukuvien ja tän alkuhöpötyksen lisäksi haluan myös jakaa tällä kertaa teille yhen ihanan laulun ihanat sanat. Ne löytyy tuosta alempaa, kuvien väleistä ja alta. Jotenki nuista sanoista vaan tuli ainaki mulle niin hyvä ja semmonen rohkaseva fiilis, että aattelin jakaa ne teiänki kanssa. 

"Kulje hiljaa kulje kauas

kulje unelmoi

tavoittele tähtitaivas

haaveile ja tunnelmoi

älä pelkää uida vastavirtaan

kosken suuren kuohuissa on

sointi kaunis

lapsi yön ja auringon

hiljaa taivas yksin on

Yö on kaunis yö on musta yö on sininen

odotatko sarastusta yö on piilottanut sen

älä pelkää kuljeskella yössä

kädessäsi valonasi lyhty kirkas

lapsi yön ja auringon

hiljaa taivas yksin on

Kuule meri kuule aallot kuule koko yö

rantakallioiden huudot aallokko kun vasten lyö

älä pelkää laituria pitkin

veneelläsi käydä vaikka itkisitkin

lapsi yön ja auringon

hiljaa taivas yksin on

Minne saavut minne kuljet missä luet sen

kirjan joka kirjoitettu sinulle on ihminen

älä pelkää vaikka kuulet soiton

seuraavaksi aika oisi aamunkoiton

lapsi yön ja auringon

hiljaa taivas yksin on"

-Cuulas Trio, Sarastus



Kivaa viikkoa kaikille! :) ps. niin ja kertokaahan ihmeessä, käykö teiän kuvausreissuille ikinä vastaavalla tavalla ku meillä vai onko kuvausreissut aina aivan onnistuneita?x)